Venttiilien tiiviyden tärkeys

Vielä 1930-luvun lopussa jopa isojen amerikkalaisten moottorien venttiilit piti hioa säännöllisesti noin 15 - 20 000 km välein. Ja jopa 1960-luvulla venttiilien hiominen oli normaali auton huoltotoimenpide moottorin tehokkuuden palauttamiseksi.

Paremmat materiaalit ja alumiiniset sylinterinkannet erillisin venttiilinistukkarenkain saivat vuotavat venttiilit hiljalleen häipymään unohduksiin tavallisilta arkiautoilijoilta. Sen sijaan moottoriurheilukäytössä venttiilien tiiviys voi olla mukana ratkaisevana tekijänä tuloksiin pyrittäessä.

Työstö, "läppäys" ja "koputus"

Työstökoneen käyttäjästä ja terästä riippuen venttiilinistukkaan ja venttiiliin saadaan tavallisesti kohtuullisen hyvä pinta. Yllättävän monet moottorinasentajat tyytyvät tähän ja kokoavat moottorin ilman muita toimenpiteitä.

Perinteinen tapa tiivistyspintojen tasojen karkeuden vähentämiseksi on hioa venttiiliä istukkaansa vasten hiomatahnan avulla. Hiomatahnaa on tavallisesti käytössä yhtä tai kahta eri karkeutta. Hionta eli läppäys aloitetaan karkeammalla ja viimeistellään hienommalla tahnalla.

Venttiilin ja sen istukan pinnan viimeistely tehdään "koputuksella". Tässä toimenpiteessä venttiiliä painetaan istukkaansa vasten 5 - 10 kilon voimalla. Siinä käytetään kitkaa poistavaa väliainetta, joka ei ole hiovaa.

Aika, raha ja tulos

Tavanomaista kahta eri karkeutta käytettäessä, venttiilinhiontatahnaa kuluu noin 5 grammaa venttiiliä kohti ja käsin läppäyksessä aikaa tarvitaan noin 15 minuuttia jokaiseen venttiiliin. Tuloksena on sangen sileä pinta.

VMP Auto, venäläinen teknokemian tuotteiden valmistaja, on kehittänyt uudet hiomatahnat työn nopeuttamiseksi ja tuloksen parantamiseksi. Nämä hiomatahnat sisältävät kahta ei karkeutta, joten hyvään lopputulokseen päästään yhdellä läppäyksellä.

Classic-nimisellä 2=1 tahnalla yhden venttiilin hiontaan tarvitaan ainetta vain 0,2 grammaa ja työaika on vain kolmisen minuuttia venttiiliä kohti. Tuloksena on tavallisille bensiinimoottoreille hyvin riittävä karkeus.

Viimeistelyn koputus tehdään pronssipitoisella ANF-tahnalla. Tason karkeudeksi saadaan Rz 3. Noin 2-3 mikronin kerroksen aikaansaamiseksi tarvittava aika on 5-10 minuuttia.

Onko venttiilien läppäys ja koputus kannattavaa?

Venttiilien tiiviyden merkitys korostuu pakokaasupäästöissä ja moottorin suorituskyvyssä.
Läppäykseen ja koputukseen tarvittava raha ja työaika eivät juuri ole merkittäviä moottorin tai sylinterinkannen korjauksen kokonaiskustannuksissa.

Sen sijaan tulokset ovat kiistattomia. Kunnolla läpättyjen ja koputettujen venttiilien ansiosta korkeaviritteisenkin moottorin pakokaasupäästöt voivat olla hämmästyttävän puhtaat. ANF-tahnalla viimeistelty pronssipinta auttaa myös lämmön siirtämiseen venttiilistä istukkaan.